perjantai 28. marraskuuta 2014

Miksi karppaus toimii?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä - Atkinsin dieetti, Montignacin dieetti, Z-dieetti. Myös paleo -dieetti on muunnelma samasta teemasta. Vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) tai karppaus on suosittu ruokavalio. THL:n vuoden 2011 selvityksen mukaan jopa 17 % suomalaisista on ilmoittanut noudattavansa ko. ruokavaliota. VHH:n suosio perustuu varmasti siihen, että aluksi se toimii varmasti. Sitten kaikki alkaakin mennä metsään.

Jos ihminen karsii ruokavaliostaan kaikki hiilihydraatit (kasvisruoat) ja sen sijaan alkaa syödä paljon rasva- ja proteiinipitoisia ruokia (eli useimmiten lihaa, kalaa ja maitotuotteita) hän menettää ensin nopeasti 6-8kg nesteitä kehostaan. Hiilihydraatit sitovat nesteitä, ja niiden puuttuessa nesteet lähtevät liikkeelle. Runsas proteiini ja rasva vaikuttavat myös nälän tunteeseen, minkä vuoksi laihduttaja onnistuu aluksi usein helposti pitämään syömänsä kalorimäärän pienenä varsinaisesti laskematta kaloreita. Tässä vaiheessa ruokavalio näyttäytyy myös terveellisenä - painon pudotessa verenpaine ja jopa kolesteroliarvot laskevat, mitä on pidetty kiistämättömänä osoituksena VHH:n terveellisyydestä.

Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan toimi vahvoina todisteina VHH:n puolesta, koska nämä arvot paranevat siitä huolimatta millä tavalla laihtuu. Verenpaine ja kolesteroli laskevat aluksi vaikka söisi pelkkiä Mars-patukoita, kunhan energiamäärä pysyy tarpeeksi pienenä. Se, mitä VHH:n ylistäjät jättävät myös kertomatta, on dieetin pioneerin Robert Atkinsin kohtalo. Potilaskertomuksen mukaan Atkins oli kuollessaan ylipainoinen (117kg), kärsi sydämen vajaatoiminnasta ja kohonneesta verenpaineesta ja oli käynyt läpi useita sydänkohtauksia. Vaikka pitäisi Atkinsia yksittäistapauksena, on vaikeampi sanoa niin kaikista niistä VHH-kultin edustajista, jotka jossain vaiheessa ennemmin tai myöhemmin näyttävät lihovan. Tässä havainnollistava video aiheesta:



VHH-advokaattien täytyy jättää myös huomiotta melkoinen määrä ravitsemuksellista tutkimusta, jotta voivat pysyä kannassaan. Tutkimuksissa VHH-dieetin on osoitettu aiheuttavan kohonnutta sydäntautiriskiä, aikaisen kuolleisuuden kasvua, muistin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemistä, mielialan laskemista jne. Usein nämä advokaatit vetoavat johonkin yhteen “uuteen tutkimukseen”, joka kumoaa kaikki edelliset. Ravitsemustiede ei kuitenkaan toimi niin, että yhdellä tutkimuksella kumottaisiin aiempia tutkimuksia, jos niiden premissejä ei ole kumottu. Yksi tutkimus saattaa olla harhaanjohtava tai premisseiltään virheellinen. Siksi luotettavinta tietoa saadaan useiden tutkimusten pohjalta, jotka täydentävät toisiaan.

Mitä tiukemmin vähähiilihydraattista noudattaa, sitä nopeammin törmää terveysongelmiin. Laihduttajat alkavat kärsiä mm. ummetuksesta, päänsäryistä, yleisestä heikkouden tunteesta, lihaskrampeista, pahanhajuisesta hengityksestä tai suoranaisista sairauksista, kuten kihdistä, niveltulehduksesta, sydänsairauksista, munuaisvaurioista, osteoporoosista tai jopa syövästä.

Tämä aihe herättää minussa vahvoja tunteita siksi, että nuorempana kun yritin epätoivoisesti laihduttaa, käteeni sattui kotikirjastossa Atkinsin dieetti -kirja ja halusin tietysti kokeilla tätä(kin) ihmedieettiä. Se oli aika vaikeaa, koska olin silloin lakto-ovo-kasvissyöjä ja asuin kotona, mikä tarkoitti että ruokavalioni rajoittui jo lähes mahdottomaksi. Lopetin varsinaisen Atkinsin dieetin seuraamisen, mutta ajatus hiilihydraattien lihottavuudesta jäi elämään. Sittemmin sitä vahvistivat erilaiset naistenlehdistä poimimani dieettivinkit, joissa usein kehotettiin rajoittamaan hiilihydraattien saantia mahdollisimman paljon ja huolehtimaan reilusta proteiinin saannista. Sokeri olisi oleva viholliseni, samoin pasta, riisi, leipä ja peruna. Olen vahvasti sitä mieltä, että hiilihydraattien pakonomainen välttely oli osallisena orastavan syömishäiriöni puhkeamiseen. Joskus mietin, millainen elämäni olisi ollut jos olisin Atkinsin kirjan sijasta törmännyt McDougallin kirjaan ja alkanut noudattaa vähärasvaista ja korkeahiilihydraattista ruokavaliota jo vuosia sitten.

Miksi ihmiset itsepintaisesti pitävät kiinni näin hulluista ja vaarallisista dieettineuvoista? Yhtenä syynä uskon olevan sen, että jos seuraa yleisimpiä medioita, on lähes mahdotonta pysyä kärryillä siitä, minkä milläkin hetkellä uskotaan aiheuttavan sairauksia ja minkä uskotaan olevan terveellistä. Mediassa nostetaan esille milloin mikäkin yksittäinen ruoka-aine, joka aiheuttaa jonkin uuden tutkimuksen mukaan syöpää ja seuraavaksi kerrotaankin, että siitä saa helposti kalsiumia ja terveysvaikutukset ovat taattuja. Ei ole mikään ihme, jos tällaisessa ympäristössä ihmiset ohittavat viralliset ravitsemussuositukset ja etsivät tahoa, joka kertoisi yhden totuuden ja antaisi yhtenäisen linjan mitä voi noudattaa. VHH-dieetit tarjoavat juuri tämän - yksinkertaisen mallin, joka vastaa ihmisten arkikokemusta.

Mistä päästäänkin toiseen syyhyn, miksi VHH on niin suosittu. Ensimmäisenä VHH:ssa ruokavaliosta karsitaan kakut, keksit, donitsit, karkit ja muu “roskaruoka”. Tästä kaikki voivat olla samaa mieltä - roskaruoka on epäterveellistä ja lihottavaa. Mutta onko se lihottavaa, koska se sisältää hiilareita? Usein unohdetaan, että pizzat, hampurilaiset ja kakkuset sisältävät suuria määriä tyydyttynyttä rasvaa. On siis epärehellistä syyttää pelkkiä hiilihydraatteja roskaruoan lihottavasta vaikutuksesta. Pitkälle prosessoidut valkoinen jauho ja sokeri eivät todellakaan edistä painonpudotusta, mutta ne eivät ole yksin vastuussa ruoan lihottavuudesta.

Ja vielä kolmas syy on se, että runsas rasva ja proteiini tosiaan tukahduttavat nälkää. Jos ihmiset eivät olisi niin paniikissa hiilihydraattien suhteen he voisivat huomata, miten vatsa täyttyy paljon miellyttävämmin ja terveellisemmin täysjyvätuotteilla, perunoilla, riisillä, pastalla ja muilla vastaavilla kasvistuotteilla. Näiden ruokien hyvästä vaikutuksesta terveyteen ja painonhallintaan on rutkasti todisteita.


Suurin osa ihmisistä varmasti ajattelee, että Atkinsin dieetti kovan rasvan syöntisuosituksineen on aika äärimmäinen, eikä sinällään kovin suositeltava. Mitä ei ehkä niin hyvin hahmoteta on se, että myös nykyinen proteiinibuumi on Atkins-ilmiön jälkeläinen. Ruokateollisuus on haistanut rahan ja alkanut tuottaa proteiinilla kyllästettyjä tuotteita. Proteiinista on tullut uusi “low-fat”. Kun 2000-luvun alkupuolella kaupan hyllyille ilmestyivät rasvattomat tai vähärasvaiset tuotteet, nyt niiden paikan ovat ottaneet proteiinituotteet. Aiemmin kehonrakentajat ostivat proteiinijauheita erikoiskaupoista, mutta nyt jokaisessa marketissa on niille oma hylly. Tällä buumilla ei tietenkään ole mitään tekemistä järkevän painonhallinnan tai terveellisen ruokavalion kanssa. Niin kuin Hesari viime vuoden puolella uutisoi, ylimääräinen proteiini ei muutu lihakseksi vaan varastoituu kehoon rasvana. “Rasvatontakin” eläinproteiinia suuria määriä popsivia odottavat jossakin vaiheessa samat negatiiviset terveysvaikutukset kuin rasvakarppaajia. Proteiinikysymys on ehkä toisen postauksen aihe, mutta tässä vielä pari kuvaa vegaanista ruokavaliota noudattavista kehonrakentajista havainnollistamaan sitä, että kaikki vaativassakin urheilussa tarvittavat ravintoaineet löytyvät kasviruoasta. Ja terveellisessä muodossa.




3 kommenttia:

  1. Ai Atkinsin potilastietoja esitettiin julkisuudessa kuoleman jälkeen ?
    Jos nyt ihan loogisesti ajattelee niin KAIKKI POTILASTIEDOT ovat varmasti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita-niin Suomessa kuin USA:ssakin.
    Vähän järkeä näihin juttuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Potilastietojen vuotaminen julkisuuteen ei tosiaan ole normaali käytäntö. Tiedot julkistanutta lääkäriä on kritisoitu teostaan. Niiden aitoutta ei kuitenkaan ole syytä epäillä. Dokumentit ovat nähtävillä esim. tämän nettiartikkelin yhteydessä: http://www.thesmokinggun.com/documents/crime/rival-diet-doc-leaks-atkins-death-report

      Atkinsin loppuvuosista ei ole paljon kuvia nähtävillä, mutta esim. tämän artikkelin http://blog.al.com/spotnews/2013/03/atkins_vs_china_study_diet_deb.html kuvassa hän ei näytä olevan erityisen hoikassa kunnossa.

      Poista
  2. salicylix sf 12 ointment is useful for treating warts and corns as it can soften the hardened external skin layer. The ointment also benefits those suffering from dandruff and acne as it has antibacterial and antifungal properties. Directions of use: Apply the cream topically on the affected skin area.

    VastaaPoista