hedelmät

hedelmät
Näytetään tekstit, joissa on tunniste high carb. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste high carb. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Harppaajan kauppareissu

Hedelmäosasto Helsingin Ekokauppa Ekolosta
 Moikka ihanaiset!

Mua harmittaa kun julkaisutahtini on vähän harventunut. Oon tehnyt niin että olen aloittanut vaikka kuinka montaa eri tekstiä ja sitten aloitan taas seuraavaa. Mulla on niin paljon asiaa :D Kaikki oon kyllä kirjoittamassa loppuun ajan kanssa. Stay tuned! Uuden (vähän paremman) kännykkäkameran kunniaksi halusin ottaa kuvia joistain suosikkijutuistani mitä ostan kaupasta. Jos teillä on jotain omia vegaanisia vähärasvaisia suosikkivalmisteita niin olisi kiva kuulla. Kasvisten ja hedelmien lisäksi siis. Kommenteissa voi ilmoittaa :)

Harppaajalla tarkoitan low fat high carb vegaania - tuota termiä aion käyttää asiasta jatkossa. Harppaus on siis yleisnimitys hedelmäpainotteisemmille raakavegaaneille, Raw till 4 -ihmisille ja tärkkelyspainotteisille McDougalisteille. Monet harppaajat jättävät lisätyn suolan pois ruokavaliostaan tai ainakin vähentävät sen minimiin. McDougall käyttää resepteissään jonkun verran soijakastikkeita jne. eikä pidä suolan kohtuullista käyttöä erityisenä ongelmana. Itse kuulun samaan koulukuntaan eli en ole kokenut suolan turvottavan erityisesti tai kohtuukäytöstä olevan mitään haittaa. Siksi en ole siis huolestunut sellaisten puolivalmisteiden käyttämisestä, joihin on lisätty suolaa. Makunystyrät myös uudistuvat todella nopeasti. Jos on tottunut syömään paljon eläintuotteita tms. epäterveellistä ei välttämättä aluksi pidä yksinkertaisempia ruokia juuri minkään makuisena. Makutottumukset on kuitenkin helppo muuttaa ajan kanssa. Tykkään itse syödä paljon voimakasmausteisiakin ruokia, mutta toisaalta söin esim. eilen päivälliseksi reilun puoli kiloa keitettyjä perunoita kevyesti höyrytetyn parsakaalin kanssa, päälle vähän soijakastiketta ja ⅓ avokado - todella yksinkertaista, mutta mielestäni superhyvää. Yksinkertainen ruoka on myös ruoansulatukselle hyväksi ja antaa energisen olon, koska se vapauttaa elimistöltä energiaa ruoan käsittelystä muihin asioihin.

Ehkä sanomattakin selvää, mutta vielä tiedoksi, että en saa mitään taloudellista hyötyä näiltä merkeiltä tai miltään kauppaketjulta. Pitemmittä puheitta tässä muutama harppaajalle sopiva suosikkituotteeni:

Nämä kuivatut mangot ovat super hyviä! Taso kuitenkin vaihtelee aika paljon merkeittäin. Jotkut kuivatut mangot ovat sellaisia kirpeähköjä ja kuivia ja toiset jotenkin imelän makuisia. Nämä Philippine -merkkiset taas ovat juuri oikeanlaisia, makeita ja pehmeän makuisia.

Helsingissä olen löytänyt näitä vain yhdestä aasialaisesta kaupasta ja Postitalon K-marketista paljon hintavampina. Dolen kuivatut mangot ovat myös yhtä hyviä ja niitä saa monista marketeista, mutta omasta mielestäni ne ovat kalliita.











 



Varsinaiset rasvattomat salaatinkastikkeet eivät ole mielestäni useinkaan kovin hyviä.  Sen sijaan olen tykännyt balsamico-kastikkeista. Casa Rinaldin Gusto Fico on makeahko hieman viikunan makuinen kastike, jota käytän aina salaateille. Tämäkin purnukka alkaa jo lähennellä loppuaan :D Näitä saa muistaakseni ihan normi S-marketeista.






Joskus on hyvä olla valmis ateriakastike kun ei viitsi miettiä tarkemmin sen valmistamista. Erityisesti riisin tai pastan kanssa näistä kastikkeista saa nopeasti hyvää arkiruokaa. Dolmiolla on useampikin vegaaninen vähärasvainen kastikevaihtoehto.


Välillä syön falafeleita riisin kanssa. Ohjeessa neuvotaan uppopaistamaan falafelit, mutta omasta mielestäni näistä tulee ihan hyviä vaikka pyörykät paistaisi uunissa ilman öljyä.
Välipalapatukoita en tarvi kovinkaan usein, mutta silloin kun on kaupungilla ja sattuu tekemään sellaista mieli, niin on hyvä tietää että näitä Leaderin BareBareja saa melkein kaikista marketeista. 
 

torstai 5. helmikuuta 2015

Ruokapäiväkirja 2 - Teemana lisäravinteet

Moikka ihanat ihmiset!

Ajattelin tehdä sarjan ruokapäiväkirjoja, jotka aina keskittyvät yhteen teemaan. Tavoitteenani on tehdä vähintään yksi ruokapäiväkirja kuukaudessa. Tämän postauksen teemana ovat vitamiinien- ja kivennäisaineiden määrät ruokavaliossa sekä lisäravinteet. En kannusta ketään käyttämään kalorilaskureita kalorien rajoittamistarkoituksessa, mutta joskus on kiva katsoa miltä päivän vitamiini- ja kivennäisainemäärät näyttävät suositusten valossa. Siihen paras on Cron-o-meter -sovellus. Cron-o-meter näyttää kalorien ja makroravintoaineiden lisäksi mikroravinteet ja niiden (amerikkalaiset) suositukset.

Suosituksiin ei kuitenkaan kannata jämähtää tai ottaa niistä yhtään sen enempää paineita. En todellakaan siis kirjaa syömisiäni päivittäin ylös, vaan pyrin syömään juuri niin paljon ja niinä aikoina kun itsestä siltä tuntuu. Sellaisen jännän jutun olen huomannut, että vaikka ihan mielenkiinnosta päivittäisin syömisiä ylös niin alan aika nopeasti miettimään, että hmm… pitäisiköhän sittenkin syödä vähän vähemmän jos sillä tavalla laihtuisi nopeammin. Tai ehkä pitäisi syödä enemmän että saisi lisää ravintoaineita ja aineenvaihdunta kiihtyisi. Sitten muistan, että nuo ovat juuri sellaisia ajatuksia, jotka kuuluivat entiseen elämääni ja rajoitusten ja itsesäätelyn maailmaan. Vain sillä pitäisi olla väliä, mikä ruoka tekee energiseksi ja mikä saa tuntumaan mahdollisimman hyvältä - ja tietysti maistuu herkulliselta.

Muutama kommentti tuloksiin:
  • E-vitamiini näyttäisi olevan hieman suosituksia alhaisempaa näinä päivinä, mutta sitä saan syömällä joinain päivinä enemmän pähkinöitä tai avokadoa. Esim. auringonkukan siemenet ovat erinomainen E-vitamiinin lähde ja niitä on helppoa (ja edullista) lisätä vaikka salaatteihin.
  • Kalsium. Kalsiumin saantisuositukset perustuvat sekasyöjien tarpeeseen. Maitotuotteet ja liha ruokavaliossa saavat aikaan kalsiumin liukenemisen luustosta virtsan mukana pois. Kohti jokaista 40g ylimääräistä eläinproteiinia ravinnossa 50 mg kalsiumia liukenee virtsan mukana. Kasviperäiset kalsiumin lähteet imeytyvät hyvin ja vegaanina ei tarvitse huolehtia kalsiumhukasta. Lisäksi amerikkalaisen suosituksen mukaan tarvittava määrä on 1000 mg, mutta suomalaisille aikuisille suositellaan riittäväksi vain 800 mg.
  • Sodium eli natrium (suola). Suomen sydänliiton mukaan natriumin päivätarve on 1300 mg ja maksimimäärä pitäisi olla 5000 mg. En kuitenkaan ole logannut ohjelmaan kaikkia käyttämiäni mausteita yms. joten luulen, että natriumin saantini on oikeasti suositusten rajoissa.

Mitä lisäravinteita käytän:
  • D-vitamiini. D-vitamiinia saa auringosta ja talviaikaan pillereitä suositellaan kaikille suomalaisille. Itse asiassa tällä hetkellä minulta ovat nämä pillerit lopussa enkä ole muistanut ostaa uusia, joten en saa D-vitamiinia mistään. Täytyy muistaa ostaa!
  • B12 -vitamiini. On itse asiassa bakteeri, jota löytyy maaperästä ja nykyään (toisin kuin joskus muinoin) ihmiset saavat sitä vain eläinperäisistä tuotteista. Mielenkiintoista kyllä, myös monet sekasyöjät kärsivät B12-vitamiinin puutteesta, joten sitäkin kannattaisi monien syödä lisäravinteena hyvin imeytyvässä muodossa (cyanocobalamiinina). Itse syön B12:ta pillerinä. Lisäksi saan sitä ravintohiivahiutaleista ja vahvistetuista kasvimaidoista.
  • Jodi. Jodin saanti on myös kaikkia ruokavaliosta riippumatta koskettava ongelma, jonka puutteesta kärsii sekasyöjäväestöstä n. 9%. Jodia saa jodioidusta suolasta ja monista levälajikkeista, mutta en koe tarvetta lisätä kumpaakaan ruokavaliooni, joten olen ottanut jodini pillerin muodossa.

Noin niin kuin yleisestihän tulokset (alla) näyttävät todella hyviltä. Monipuolisesta kasvisravinnosta saa helposti tarvittavat ravintoaineet ilman, että niitä tarvitsisi erityisesti miettiä. Nyrkkisääntönä itselläni on, että pyrin syömään erivärisiä kasviksia ja hedelmiä, jotta ruokavalio pysyisi monipuolisena. Ai niin, Cron-o-meteriin syöttämäni tiedot eivät ole aikajärjestyksessä vaan siinä järjestyksessä missä ne muistin :P

Päivä 1.

Aamiainen: Hedelmäsalaatti, jossa 3 banaania, mansikoita ja ananasviipalepurkki - kaurahiutaleet oli lopussa joten piti improvisoida :)

Välipala/lounas: 2 ruisleipää joiden päällä itse tehty ratatouille + 3 oliivia, teetä - söin eväitä kun ei ollut mahdollisuutta syödä lounasaikaan lämmintä ruokaa

Päivällinen: Tofukokkeli ja “juustoiset” perunat. Reseptit löytyvät täältä ja täältä.



2. päivällinen: Täysjyväpastaa ja vähän epäonnistunutta kermaista kasviskastiketta. Joskus kun soveltaa jotain ohjetta niin se onnistuu ihan hyvin ja joskus olisi kannattanut jättää soveltamatta. En näytä kuvaa.

Iltapala: Taatelipalloset. Ohje tässä.

Tämä on vähän tällainen sillisalaattipäivä kun olin päivällä menossa ja kun pääsin kotiin niin yritin poikkeuksellisesti vähän panostaa päivän aterioihin. Määrät ovat vain arvioita, mutta aika pitkälle suuntaa antavia. Kaikkia tilpehöörejä en ole taaskaan jaksanut merkitä (siis todella vähäkalorisia kasviksia).




Päivä 2.

Aamiainen: Puuroa, mansikoita ja sokeria

Välipala: BareBar kookos-taateli, 300g tummia viinirypäleitä

Lounas: Linssi-chili -kastike ja täysjyväriisiä

Päivällinen: Keitettyjä perunoita, uunissa paahdettuja punajuuria rosmariinilla ja mustapippurilla, iso salaatti (salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa) viikunakastikkeella ja ⅓ avokado - en voi edes kuvailla miten hyvää näinkin yksinkertainen ruoka oli. Olen itse asiassa alkanut enemmänkin syömään illalliseksi isoja salaatteja tärkkelyksen kanssa, koska se on helppo tapa saada vihreitä kasviksia.





perjantai 30. tammikuuta 2015

Suomalaiset HCLF-vegaanit



Yksi parhaita asioita high carb -elämäntavassa on se, että joku sen muodoista sopii varmasti kaikille. Olen sitä mieltä, että pääasiassa kyse on ravitsemuksellisesti hyvin samankaltaisista ruokavalioista (McDougall, raaka 80-10-10, Raw till 4) jotka ovat ihmisille kaikkein terveellisimpiä. Hiilihydraattipitoiset hedelmät, viljat ja juurekset antavat rutkasti energiaa sisältäen samalla vatsan toiminnan kannalta tärkeitä kuituja ja terveyteen tarvittavia vitamiineja ja mineraaleja. Suosittelen aloittelijoille kokeilemaan erilaisia syömistapoja high carb -elämäntavan sisällä, kunnes oma tyyli löytyy. Pääasia että itsestä tuntuu hyvältä!

Monet suosivat Raw till 4 -tyyliä. Siinä syödään siis hedelmistä koostuva ateria aamiaiseksi ja lounaaksi ja kypsennetty vähärasvainen ateria päivälliseksi. Syy, miksi hedelmät syödään ennen kypsennettyä ruokaa eikä esim. päinvastoin on se, että hedelmät kulkevat ruoansulatusjärjestelmän läpi nopeammin kuin kypsennetty ruoka ja jos siis syö paljon hedelmiä kypsennetyn ruoan jälkeen, se aiheuttaa todennäköisesti vatsaongelmia.

Toiset taas ovat sitä mieltä, että täysin raakaruokalinjalle siirtyminen on heidän terveydelleen parasta, ja syövät päivän aikana ainoastaan hedelmiä ja isoja salaatteja. Ja sitten on niitä, joihin lukeudun itse, jotka syövät mieluiten kypsennettyä hiilihydraattipitoista ja vähärasvaista ruokaa. Itsekään en ole mitenkään lopullisesti päättänyt, että jatkan McDougall -linjalla loppuun asti. Jossain vaiheessa tulen ehkä kokeilemaan taas Raw till 4 -ruokavaliota tai jotakin sen tyyppistä. Täysin raakailijaksi en usko tosin ikinä siirtyväni, koska rakastan riisiä ja perunoita niin paljon ja tulen niistä niin täydellisen kylläiseksi ja tyytyväiseksi.

Rasvan määrä on myös sellainen, mitä monet haluavat säätää oman kroppansa tarpeiden mukaiseksi. Öljyt eivät kuulu HCLF-ruokavalioon, mutta luonnollisten rasvan lähteiden kuten pähkinöiden, siemenien ja avokadon käytöstä on eri koulukuntia. Jotkut pärjäävät hyvin pienellä rasvamäärällä, kuten ½ avokado viikossa ja toiset kokevat olonsa paremmaksi syömällä 1-2 avokadoa päivässä tai vastaavan määrän pähkinöitä. Itse en ole ikinä ollut erityisesti rasvaisen ruoan perään, joten ehkä siitä syystä en koe kaipaavani erityistä rasvalisää ruokavalioon. Tällä hetkellä syön n. 2 kourallista pähkinöitä viikossa.

Arvioisin, että suomalaisia high carb low fat -vegaaneja olisi tällä hetkellä n. 50-100 perustuen siihen, miten olen törmännyt ihmisiin eri foorumeilla. On aina mielenkiintoista nähdä, mitä muut samanlaisella elämäntavalla elävät syövät ja tekevät. Seuraan pääasiassa englanninkielisiä HC-vegaaneja, mutta on hienoa tietää että Suomessakin on yhä enemmän tähän joukkoon kuuluvia ihmisiä. Tässä hieman inspiraatiota suomalaisilta HCLF-vegaaneilta, jotka kukoistavat hiilaripitoisella kasvisruoalla!

Juuso Simpanen pitää Youtube -kanavaa https://www.youtube.com/user/juusosimpanen/videos ja blogia osoitteessa http://www.juusosimpanen.com/ Juuson elämäntapa on hyvin urheilullinen - hän muun muassa juoksee kymmenien kilometrien pituisia lenkkejä ja saa energiaa elämäntapaansa massiivisista hiilaritankkausaterioista :) Videoissaan Juuso jakaa hyviä vinkkejä ja tietoa HCLF-elämästä. Tässä videossa Juuso kertoo terveydessään kokemistaan muutoksista vegaaniruokavalioon siirtymisen jälkeen:  



Eeva Sivula jakaa Youtube-kanavallaan omia kokemuksiaan high carb -vegaanina. Eevalla on kokemusta myös laihduttamisesta ko. ruokavaliolla. Tässä videossa hän näyttää, millaisen smoothien hän syö aamupalaksi:  



 Eevalla on myös blogi osoitteessa http://www.eevasivula.com/

Kolmantena vielä suomalaisen Lauran ja parin hänen kaverinsa pitämä Youtube-kanava vibrantlife. Tällä kanavalla on muun muassa matkavideoita Thaimaasta, maukkaita reseptejä ja muuta tietoa. Videoita on englanniksi ja också på svenska :) Suosittelen kokeilemaan tätä dekadenttia suklaa-banaanismoothieta:


Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä suomalaisen Jennan blogi Raakavegaani, jossa Jenna jakaa omia reseptejään herkullisiin raakaruokiin. http://raakavegaaniblogi.blogspot.fi/

Jos olet itse HCLF-vegaani ja pidät blogia, Youtube -kanavaa tms. ilmianna itsesi! 

*Edit 2.11.15* Johannes Anttila on suomalainen HCLF-vegaani, joka esittelee todella taidokkaita potkuja ja flippejä Youtube -kanavallaan: https://www.youtube.com/watch?v=rPY0eK6Bgjc 

lauantai 22. marraskuuta 2014

4 syytä miksi tärkkelys on hyväksi terveydelle

  1. Tärkkelys tyydyttää nälän. Tärkkelyspitoisissa ruoissa kuten perunoissa, pavuissa, riisissä ja hedelmissä on paljon kuitua ja vähän rasvaa ja verrattuna öljyihin ja eläintuotteisiin vähän kaloreita. Ihmedieettejä tulee ja menee, yksi viimeisimmistä on 5:2 -dieetti, jossa syödään “normaalisti” 5 päivää ja paastotaan kaksi. Atkinsin dieetissä taas saadaan aikaan elimistön sairaustila, ketoosi, mikä vähentää ruokahalua. Kaikki dieetit perustuvat kalorien rajoittamiseen ja siihen, että yritetään huijata keho haluamaan vähemmän energiaa. Tärkkelystä syömällä voi unohtaa tällaiset kikkakonstit ja keskittyä antamaan keholle se, minkä se tarvitsee pitääkseen yllä terveyttä. Liha aterian keskipisteenä ei tyydytä nälän tunnetta yhtä hyvin. Aterian jälkeen jää usein olo, että olisi halunnut syödä vielä lisää ja jos syö liikaa, tuntee olonsa tukkoiseksi. Vähärasvaista ja tärkkelyspitoista ruokaa voi syödä vatsansa täyteen ja silti aterian jälkeen on energinen ja hyvä olo. Muistan, kuinka aiemmin buffetissa syömisen jälkeen, jouluaterialla tms. tuli aina tosi huono olo eikä meinannut jaksaa muuta kuin vetää päikkärit. Nyt en enää nuku päikkäreitä ollenkaan, koska energiataso on koko päivän suht korkealla.

  1. Ylimääräinen tärkkelys ei muutu kehossa rasvaksi. Ylimääräisen hiilihydraatin muuttuminen läskiksi on yleinen myytti, mutta ei pidä paikkaansa. Hiilihydraatin muuttaminen rasvaksi on keholle vaikeaa ja se turvautuu siihen vain äärimmäisissä tilanteissa ja hyvin pienissä määrissä. Tutkimuksia aiheesta alla. Ne hiilihydraatit, joita keho ei ole käyttänyt energiana tai varastoinut glykogeeninä, palavat pois ylimääräisenä kehon lämpönä.


  1. Rasva varastoituu kehoon. Prosessi rasvan varastoimiseksi on hyvin tehokas ja rasvakerros on hyödyllinen nälänhädässä. Rasvavarantojen kantaminen on kuitenkin tunnetusti epäterveellistä.

  1. Tärkkelys saa ihmisen kukoistamaan. Tärkkelyspitoisen ja vähärasvaisen ruokavalion syöminen auttaa harjoittajiaan pääsemään ihannepainoonsa, mutta se tuo myös hyvinvointia ja terveyttä. Kasvisruoka on täynnä antioksidantteja ja vitamiineja, jotka tunnetusti edesauttavat hyvinvointia.



Lähteenä John A. McDougall, MD and Mary McDougall: The Starch Solution

Kaori Minehira, Vincent Bettschart, Hubert Vidal et al. Effect of Carbohydrate Overfeeding on Whole Body and Adipose Tissue Metabolism in Humans. Obes Res. 2003 Sep; 11 (9), 1096-1103 linkki http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1038/oby.2003.150/full 

McDevitt RM, Bott SJ, Harding M, et al. De novo lipogenesis during controlled over-feeding with sucrose or glucose in lean and obese women. Am J Clin Nutr. 2001 Dec; 74 (6); 737-46.

Dirlewanger M, di Vetta V, Guenat E, et al. Effects of short-term carbohydrate or fat overfeeding on energy expenditure and plasma leptin concentrations in healthy female subjects. Int J Obes Relat Metab Disord. 2000 Nov; 24 (11): 1413-18.

 


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Onnistumistarinoita

Mistä tiedän, että tämä on viimeinen kerta kun laihdutan? Täytyy myöntää, että olen ennenkin ajatellut, että nyt loppui mässäily ja että tulen pysymään valitsemassani ruokavaliossa tiukasti. Kolme tärkeintä syytä luottamukselleni ovat: Voin hyvin, olen energinen ja nautin syömästäni ruoasta. Mikään näistä kolmesta ei ole toteutunut koskaan aikaisemmin ja olen kokeillut erilaisia ruokavalioita ja dieettejä jo lapsesta lähtien, jolloin aloin laihduttamaan. Nämä asiat saavat minut myös uskomaan, että voin syödä tällä tavalla koko loppuelämäni eikä vain tietyn pituisen jakson ajan. Aiemmin olen aina tarvinnut jonkin asteista itsekuria ja omien halujeni rajoittamista. Nyt on riittänyt se, että on opetellut uuden tavan syödä ja sitten ei muuta enää tee edes mieli.

Tiedän myös, että tieteellinen ravitsemustutkimus puoltaa runsasta hedelmien ja kasvisten syömistä ja vähäistä eläinperäisten tuotteiden syömistä.

Välillä tietysti tulee niitä päiviä kun näyttää omasta mielestään ihan sairaan lihavalta eikä näe mitään edistystä ja vaakakaan ei näytä toivottuja lukemia. Tuntuu, että laihtumiseen menee ikuisuus ja pelottaa että painon putoaminen lakkaa. Silloin haen henkistä tukea muilta ihmisiltä, jotka noudattavat korkeahiilihydraattista ja vähärasvaista ruokavaliota ja ovat onnistuneet painon pudotuksessa. Seuraan Youtubessa monia inspiroivia ihmisiä, jotka kertovat kokemuksistaan. Suosikkejani ovat:

High Carb Hannah



Nadja NoCheese


Potato Strong


Abbie Jaye



McDougallin nettisivuilla on myös paljon onnistumiskertomuksia, joita on kiva käydä lukemassa, esim.:



Suomessa McDougallin “Starch Solution” -ruokavalio on hyvin vähän tunnettu. En ole ainakaan missään siitä kuullut. Sen sijaan kaiken maailman Atkinsit ja Montignacit ovat tuttuja lähes jokaiselle laihduttajalle Suomessa. Toivon, että voisin muuttaa tämän asian ja tuoda runsashiilihydraattisen ruokavalion niin monen ihmisen tietoon kuin mahdollista. Olisin säästynyt itse ajan ja rahan tuhlaamiselta ja valtavilta ahdistuksen määriltä jos joku olisi aiemmin kertonut minulle tämän vaihtoehdon olemassaolosta.

torstai 13. marraskuuta 2014

Mikä on McDougall -ruokavalio?

Syö niin paljon kuin haluat, pudota painoa, nauti täyttävistä ja maistuvista ruoista, ehkäise sairauksia, säästä rahaa, saa lisää energiaa... Voivatko kaikki näistä olla mahdollisia samaan aikaan? Oman kokemukseni mukaan se on mahdollista, ja siksi tuntuu hullulta, että ko. ruokavalio ei ole sen tunnetumpi. Itse haluan levittää tietoa tästä hienosta elämäntavasta juuri siksi, että se estää niin paljon kärsimystä - niin ihmisten kuin eläintenkin.

Eräällä keskustelupalstalla törmäsin kommenttiin, jossa kyseinen keskustelija valitteli olevansa hyvin vähävarainen, mutta haluavansa elää silti terveellisesti. Sen vuoksi hän sanoi yrittävänsä ostaa aina mahdollisimman paljon tarjouslihaa ja muuten syövänsä vihanneksia - paljon hiilihydraatteja sisältäviä ruokia kuten riisiä ja perunaa hän kertoi karttavansa, koska ne lihottavat.

Tällaiset täysin virheelliset käsitykset siitä, mikä ruoka on hyväksi ihmiselle ovat valitettavan yleisiä. Ne tekevät aina minut aina hyvin surulliseksi. Kukaan ei voi pitkällä tähtäimellä hyvin syöden todella lihapitoista ruokaa. Viime aikoina on myös uutisoitu paljon suomalaisten proteiinibuumista. Kaikkeen lisätään proteiinia ja sen saannista ollaan huolissaan. Tällainen huoli on aivan turha. Proteiinia on lähes mahdotonta saada liian vähän, mikäli saa muuten ravinnostaan tarpeeksi energiaa. Liiallisella proteiinin saannilla taas on haittavaikutuksia terveydelle. Näitä tulen käsittelemään tulevassa postauksessani.

Lyhyesti, mitä McDougall -ruokavaliota noudattamalla voi syödä niin paljon kuin tekee mieli:
  • Tärkkelystä
  • viljoja: riisiä, maissia, kauraa, ruista, vehnää, ohraa, tattaria, hirssiä, durraa
  • palkokasveja: papuja, linssejä, herneitä jne.
  • tärkkelyspitoisia vihanneksia ja juureksia: porkkanaa, perunaa, kurpitsaa, jamssia, bataatteja, artisokkaa, palsternakkaa jne.
  • Vihreitä, keltaisia ja oransseja (ei-tärkkelyspitoisia) vihanneksia: bok choyta, kaalia, selleriä, munakoisoa, sipuleita, paprikoita, pinaattia, kesäkurpitsaa, vihreitä papuja, kukkakaalta, parsakaalta
  • Hedelmiä: omenoita, aprikooseja, banaaneja, marjoja, päärynöitä, greippejä, vesimeloneja, persimoneja, ananaksia, luumuja, mangoja, viinirypäleitä, kirsikoita
  • Pienissä määrin kasviperäisiä rasvan lähteitä: avokado, pähkinät, siemenet

Mitä ei voi syödä:
  • lihaa (sis. kala, kana)
  • maitotuotteita (maitoa, jugurttia, juustoa, voita)
  • kananmunia
  • öljyjä