Ruokapäiväkirja 7: Loppusyksyiset eväät McDougall/HCLF -ruokavaliolla

Taas on ruokapäiväkirjan aika! Tykkään näitä tehdä kun on hauska nähdä itsekin mitä tulee päivän aikana syötyä. On myös kiva jakaa kokeilemiaan uusia ruokia. Tiedän, että monelle erityisesti HCLF veganismista kiinnostuneelle voi aluksi olla vaikea keksiä mitä voi syödä - kaikki "normiruoat" tuntuvat keskittyvän lihan ja maitotuotteiden ympärille ja kasviksiin suhtaudutaan vain lisukkeina. Voin kuitenkin vakuuttaa, että harppaamiseen siirtyminen avaa usein uudenlaisen suhtautumisen aterioiden koostamiseen, joka voi monen kohdalla tarkoittaa enemmän vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavaliossa aiempaan verrattuna. Itse en aiemmin ollut kovin kiinnostunut ruoanlaitosta, mutta nykyään kokeilen mielelläni uusia juttuja. Jotkut kokeilut onnistuvat paremmin kuin toiset (niin kuin alta käy ilmi), mutta vapauttavinta on ollut päästää irti hiilihydraatti- ja kaloripelosta, jotka rajoittivat aikanaan omaa ruokavaliotani muutamaan "sallittuun" aineeseen. Nyt voin käyttää ruoanlaitossa lähes rajatonta kasvikunnan tuotteiden repertuaaria hyväkseni ja löytää koko ajan uusia suosikkeja ja herkkuja :)

Aamiainen: Kaurapuuro omenaraasteella ja rusinoilla. En varmaan ikinä kyllästy kaurapuuroon. Todella edullista ja terveellistä suomalaista ruokaa. Syksyisenä versiona puurosta raastan sen päälle omenan ja sekaan ripottelen rusinoita, kanelia ja pellavansiemenrouhetta + hieman siirappia. Joskus kuulee sanottavan, ettei puuro veisi nälkää. Tässä on varmaan yksilöllisiä eroja, mutta itselläni nimenomaan puuro on yksi parhaiten nälkää pitävistä aamiaisista. Syön sitä aina kunnon satsin kerralla eli kuivapainoltaan noin 80g tai 1,5-2 dl.

Lounas: Öljytön romesco-kastike ja uunijuurekset. Sellainen varoituksen sana, että uunijuurekset ovat todella kevyitä eli niitä saa syödä paljon, jos haluaa pysyä kylläisenä seuraavaan ateriaan asti. Varsinkin siinä tapauksessa jos käyttää paljon vähäenergisiä porkkanoita, lanttua tms. Itse söin näitä kokonaisen pellillisen kerralla. Perunat ovat mielestäni vähän täyttävämpiä eli jos vaikka urheilee samana päivänä niin kannattaa satsata perunoihin. Söi sitten perunoita tai muita juureksia niin tässä on taas sellainen ruoka, mitä voi syödä vatsan täpötäyteen ja silti laihtua. Tämä oli itse asiassa niin hyvää, että postasin reseptin myös erikseen, jotta löydän sen jatkossa helposti kun teen tätä uudestaan :)

Välipala: Rasvaton Apple Pie. Aina ruoanlaittokokeilut eivät pääty onnistumisiin. Laitan kuitenkin tästäkin tekeleestä nyt kuvan tänne, että tulee rehellisesti kerrottua kaikki päivän syömiset. Yritin siis tehdä jenkkiläistyylistä Apple pie -omenapiirakkaa ilman rasvaa ja vähennetyllä sokerilla. Tulos oli kuivakka ja “terveellisen makuinen” koppura. En syytä tätä Happy Herbivoren reseptiä, koska laitoin vahingossa tuplamäärän jauhoja ja siitä syystä taikinaa ei tullut kaulittua niin ohueksi kuin olisi pitänyt. Sen verran kuitenkin maistui, että söin piirakasta melkein puolet kun olin sen kerran väsännyt valmiiksi :D Suosittelen kuitenkin kaikille Apple pie:ta halajavalle tätä erinomaista Chocochilin vegaanista reseptiä. Se ei ehkä ole rasvaton, mutta ko. reseptin mukaan kun olen aiemmin tehnyt tätä leivonnaista niin on aina onnistunut todella hyvin ja ollut erinomaisen maukasta.

Päivällinen: Burritot. Ehkä jonain päivänä onnistun vielä ottamaan burritosta hyvän kuvan. Tämä ei ollut se päivä. No, joka tapauksessa burritot ovat yksi lempiruoistani nykyään, koska ne ovat nopeita, helppoja ja maukkaita. Täytteenä käytän yleensä riisiä, papuja, salsaa, avokadoa, maissia, kurkkua ja tomaattia. Papujen sijaan käytin tällä kertaa grillimausteella maustettua soijarouhetta - ihan passeli täyte sekin.

Öljytön romesco -kastike ja uunijuurekset

Romesco-kastike

200g purkitettuja paahdettuja paprikoita (esim. Lidlin)

1 iso tomaatti

3 kynttä valkosipulia

paprikajauhetta

1 prk kikherneitä

1 tl omenaviinietikkaa

2 isoa ruokalusikallista auringonkukansiemeniä

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai blenderissä, kunnes seos on tasaista. Kastike säilyy ainakin 3 vrk jääkaapissa.

Uunijuurekset

Nälän mukaan perunoita, nauriita, keltajuuria, punajuuria, porkkanoita tms.

mustapippuria

yrttejä esim. timjamia, salviaa, persiljaa, oreganoa, tilliä

suolaa

Kuori ja viipaloi juurekset saman kokoisiksi. Laita kulhoon ja lisää mausteet. Sekoita hyvin keskenään. Paista uunissa 225 asteessa keskitasolla n. 30 min tai niin kauan kunnes juurekset ovat kypsiä.

Miksi välttää öljyjä?

Sokeri on aina ollut ykkösluokan vihollinen kaikille terveystietoisille ihmisille, mutta on jotenkin nurinkurista, että öljyjä pidetään sen sijaan terveellisinä. Kummassakin on kyse siitä, että tuotetaan äärimmilleen prosessoitu aine, josta on poistettu kaikki kuitu ja vesi. Öljy on 100% rasvaa, eikä tuo ateriaan juuri mitään ravitsemuksellista arvoa. Roskaruoan määritelmä on yleensä se, että se sisältää “tyhjiä kaloreita” eli paljon energiaa, joka ei kuitenkaan sisällä juurikaan tärkeitä ravintoaineita. Alla on näkymä oliiviöljyn ravintoaineista, josta käy ilmi, että oliiviöljy ei sisällä juuri mitään muita ravintoaineita kuin rasvaa. Oliiviöljyssä on kyllä hieman E-vitamiinia (mikä ei näy tässä taulukossa), mutta sitä on hyvin pieni määrä verrattuna öljyn kokonaisenergiamäärään.

Omega-3 -rasvahappoa ruokalusikallisessa on 0,1g eli päivittäiseen suositukseen pääsemiseksi oliiviöljyä pitäisi kitata melkein 2,5 dl - samalla saisi tietenkin noin 1900 kaloria ja 42 g tyydyttynyttä rasvaa. Ainoastaan yksi ruokalusikallinen sisältää jo 1,9 g tyydyttynyttä rasvaa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että yhdessä ruokalusikallisessa pellavansiemeniä on 1,6 g eli 145% päivittäisestä Omega-3 -rasvahapon tarpeesta, mutta ainoastaan 0,3 g tyydyttynyttä rasvaa. Muut öljyt eivät pääse parempaan tulokseen. Näyttäisi siis siltä, että öljy täyttää roskaruoan määritelmän - paljon energiaa, vähän ravintoaineita.

Öljyissä on myös muita ongelmia tyhjien kaloreiden lisäksi. Sisältämiensä tyydyttyneiden rasvojen vuoksi ne ovat osallisena ateroskleroosin syntyyn eli verisuonten kalkkeutumiseen, mikä taas on yhteydessä muihin verenkiertoelimistön sairauksiin. Öljyjen laaduissa on eroja siten, että kylmäpuristetut neitsytöljyt sisältävät jonkin verran enemmän ravintoaineita kuin kuumennetut perusöljyt. Ne ovat parempi rasvan lähde kuin esim. voi, mutta eivät silti suojaa sydäntaudeilta. 

Entä Välimeren ruokavalio, joka on kuuluisa hyvistä terveysvaikutuksistaan? Joidenkin tutkimusten mukaan Välimeren ruokavalio ei ole terveellinen koska se sisältää öljyä, vaan siitä huolimatta. Öljyn lisäksi ko. ruokavalioon kuuluu paljon antioksidanttipitoisia ruokia, kuten vihanneksia ja hedelmiä, jotka osaltaan estävät rasvaisen ruoan negatiivisia vaikutuksia. 

Haluan antaa vielä erityismaininnan kalaöljyille, joita usein markkinoidaan erityisen terveellisinä. Kyse onkin pelkästään siitä - markkinoinnista. Kun on tutkittu kalaöljyjen vaikutusta mm. yleiseen kuolleisuuteen, yhtäkkiseen kuolemaan, sydänkohtauksiin ja muihin sydänsairauksiin, ei minkäänlaista suojaavaa vaikutusta ole pystytty todentamaan. 

Erityisesti silloin kun tavoitteena on pudottaa painoa, pitää kolesteroli alhaalla tai elää muuten vain terveellisesti, ei öljyjen käyttäminen ole kannattavaa. Kasviöljyihin ei kuitenkaan liity samoja eettisiä ongelmia kuin eläintuotteisiin, joten en näe syytä välttää niitä 100-prosenttisesti. Täydellisyyteen pyrkiminen jonkin ruoka-aineen välttämisessä saattaa monella johtaa elämänsä liian vaikeaksi tekemiseen ja turhiin syyllisyydentuntoihin, jos on jostain syystä “joutunut” syömään kiellettyä ruoka-ainetta. Tämä taas ruokkii syömishäiriöisiä ajatuksia ja kohdistaa huomion vääriin asioihin. Pelkkä sokeriton tai öljytön tms. ruokavalio ei välttämättä ole terveellinen, jos muutoin ruokasuhde on vinoutunut. Itselleni on riittänyt se, että en käytä öljyjä ruoanlaitossa kotona. Ravintolassa tai kylässä käydessä hyväksyn sen, että ruoassa on käytetty öljyä. Ostan myös hyvällä omallatunnolla puolivalmisteita, joissa on käytetty vähän öljyä, kuten tortilloja, tomaattikastikkeita ja pizzapohjia. Rasvan lisääminen ruokaan ei kuitenkaan ole mitenkään tarpeellista, vaan tarvittavan määrän rasvahappoja saa syömällä mitä tahansa kasvisruokaa omaan energiatasoon tarvittavan määrän. Kaikissa hedelmissä, vihanneksissa, täysjyvätuotteissa, juureksissa, pavuissa ja herneissä on pieniä määriä rasvaa. Vähärasvaista kasvisruokavaliota kannattaa täydentää pienellä määrällä hyviä rasvan lähteitä eli avokadoilla, pähkinöillä ja siemenillä, joiden terveyshyödyistä on paljon näyttöä.

McDougallin ohjeet öljyjen välttämiseen ovat:

• Panosta hyvään pannuun - laadukas paistinpannu ei polta ruokia pohjaan, vaikka ruokaa tekisi ilman öljyä
• Käytä vettä öljyn sijaan kasvisten paistamisessa pannulla
• Paistoliemenä voi käyttää myös esim. soijakastiketta, kasvislientä, valko- tai punaviiniä, tomaattimehua tai salsaa

Jos et ole jo katsonut niin suosittelen ehdottomasti esim. Netflixistä löytyvää dokumenttia Forks Over Knives. Siinä on koottu yhteen öljyttömän vegaaniruokavalion terveyshyötyjä sekaruokavalioon nähden.

Suklainen puolukkajälkiruoka

Sain vähän aikaa sitten ison satsin tuoreita puolukoita lahjaksi, ja halusin kehitellä niistä myös jotain muuta hillon lisäksi. Päädyin kokeilemaan tällaista reseptiä, joka hieman peittää puolukoiden voimakasta makua, mutta ei sisällä aivan tuhottomasti sokeria. Tulos on aika jännän makuinen.

Tämä jälkiruoka sisältää paljon energiaa (noin 400 kaloria/annos), mutta samalla se sisältää myös paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja kaikkia muita hyvyyksiä. Yhdessä annoksessa on Cron-o-meterin mukaan mm. 41% päivittäisestä E-vitamiinin tarpeesta, 25% kalsiumin ja 46% kuparin tarpeesta, Omega-3 ja -6 -rasvahappoja, n. 6 g proteiinia ja 14 g kuitua.

1 annos

1 dl tuoreita puolukoita

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

6 tuoretaatelia

½ kypsä avokado

1 dl kasvimaitoa (esim. manteli-, soija- jne.)

1 rkl tummaa sokeria tai siirappia

Sekoita aineksia blenderissä tai tehosekoittimessa, kunnes massa on tasaista. Kaada tarjoiluastioihin ja laita jälkiruoka n. tunniksi pakastimeen.

Edistymispäivitys

Heips!

Viimeksi kun punnitsin itseni, painoin 76,9 kg. Se tarkoittaa, että viime vuoden kesän alkupainostani 106 kg on tullut pudotettua lähes 30 kg! Tässä vaiheessa se alkaa tuntua jo todella kaukaiselta, kun ylipainon suurimmat epämukavuudet ovat takana päin. Enää ei tarvitse puuskuttaa montaa minuuttia lyhyiden portaiden jälkeen, eikä tarvitse harmitella kun vaatekaapissa ei ole mitään mikä näyttäisi hyvältä päällä.

En jaa näitä painokäyriäni sen takia, että näyttäisin mikä on “oikea” määrä painon pudotusta minkäkin ajan kuluessa. Muistan vain itsekin joskus huolehtineeni, kun paino ei putoa tasaisesti vaan hyppii välillä ylös alas. Haluan näyttää, että se on normaalia terveellisessä laihdutuksessa. Jotkut julkkislaihdutusvalmentajat esim. Jillian Michaels jenkkien Biggest Loser -sarjasta ovat sitä mieltä, että painon pitäisi pudota jokaisella (viikottaisella) punnituskerralla ja jos se ei putoa niin ei ole yrittänyt tarpeeksi. Se on mielestäni aivan täysin väärä ja vaarallinen asenne. Paino vaihtelee yhden päivänkin aikana monta kiloa esim. kehon nestemäärästä riippuen ja siihen vaikuttavat monet asiat. Uuden liikuntalajin aloittaminen, menkat, syödyn suolan määrä jne. Paino ei ole kovin luotettava mittari siitä, kuinka paljon rasvaa on saanut poltettua. Rasvaprosentin mittaaminen olisi tietysti luotettavampi tapa, mutta itse ajattelen, että mittaaminen on toissijaista ja on parempi keskittyä siihen, millainen fiilis on ja miten terveellisesti syö. Paremmin päälle mahtuvat vaatteet kertovat kyllä rasvan palamisesta.

Erityisen iloinen olin tällä viikolla kun huomasin, että vanhat W30 -kokoiset farkut mahtuivat päälle. Olen rahasta tarkkana säästänyt paljon vanhoja vaatteita hoikemmilta ajoiltani toivoen, että voisin vielä mahtua niihin joskus. Huono puoli siinä on ollut, että vaatekaappi on pitkään pursunnut eri kokoisia, käyttämättömiä vaatteita. Nyt olen viimeinkin voinut alkaa viedä isoiksi käyneitä vaatteitani kirpputorille. On myös super kivaa käydä läpi vanhoja pitkään käyttämättömänä olleita vaatteita. Ne tuntuvat kuin uusilta kun nyt mahtuvatkin taas päälle ja ei tarvitse laittaa omaisuutta vaatekauppoihin koko vaatekerraston uusimiseksi.

 

Ruokailuni ei ole oikeastaan muuttunut mitenkään. Syön siis edelleen McDougall tyyliin paljon tärkkelystä, jonkun verran hedelmiä ja vihanneksia ja vähäsen pähkinöitä/siemeniä. Liikuntana olen nyt pari kuukautta harrastanut oikeastaan pelkästään juoksulenkkejä, muutaman kerran viikossa n. 30 minuuttia.

Kuten aiemmin mainitsin, en kirjaa treenejäni tällä hetkellä mihinkään ohjelmaan vaan ihan paperille. Alla on kuva säälittävistä tuloksistani :D Ennätykseni on siis tähän mennessä 3,54 km puolessa tunnissa, mikä on käsittääkseni todella hidas vauhti. Mutta ei se mitään! Pääasia on kilpailla itseään vastaan ja parantaa omia tuloksia eikä liikaa verrata itseään muihin. Ja sen haluan vielä sanoa, että siinä on todella iso ero, mikä asenne liikuntaan on - onko liikunta pelkkää laihdutusta ja kalorien polttamista, vai onko tavoitteena oman kunnon kasvattaminen ja oman hyvän olon lisääminen. En ole ikinä ollut mitenkään sporttinen, päin vastoin - olin koulussakin se tyyppi, joka aina valittiin viimeiseksi joukkueeseen. Se lisättynä jo lapsena alkaneisiin paino-ongelmiin tarkoitti, että suhteeni sekä ruokaan, että liikuntaan oli aina vähän vääristynyt. En erityisesti pitänyt liikunnasta.

Nyt olen alkanut vasta ymmärtämään, miten suuri merkitys hyvällä kunnolla voi olla elämänlaadun parantamisessa. Se, että voi parantaa omia tuloksiaan buustaa itsetuntoa ihan kivasti. Tulee sellainen olo, että jes, minähän pystyn tähän! Mitä väliä sillä on, vaikka alkutilanteessa pystyisi vain kävelemään puoli tuntia ja ottamaan muutaman juoksuaskelen. Kunhan vaan sitoutuu säännölliseen treenaukseen, omia tuloksia voi pikku hiljaa parantaa. Juoksemisessa tykkään erityisesti siitä, että siinä saa kuunnella hyvää musiikkia ja olla samaan aikaan yksin ajatustensa kanssa. Se on tietyllä tavalla todella rentouttava kokemus. Lisäksi vielä oma fyysinen olo parantuu kunnon kohentuessa jatkuvasti. Suosittelen ehdottomasti nauttimaan syyspäivistä juoksulenkillä, jos se vain on mitenkään mahdollista :)

Tällaista tänään. Seuraavassa postauksessani käsittelen vähän rasva-asiaa… Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!

Ruokapäiväkirja 6

Heips! Tässä taas muutama esimerkki syömisistäni. Viime viikko menikin pienen flunssan paranteluun. En joutunut vuoteen omaksi, mutta olo oli tukkoinen ja ikävä. Siihen auttaa omalla kohdallani parhaiten lepo ja teen lipittäminen, joten niihin olen siis panostanut. Vähän nuutuneena ei myöskään jaksa oikein laittaa ruokaa, joten viime viikolla söin suurimmaksi osaksi vain riisiä ja valmistomaattikastiketta. Niistä saa supernopean ja hyvän aterian, mutta alkaahan se aika pian kyllästyttää. Viikonloppuna jaksoin panostaa ruoan laittamiseen vähän enemmän, joten tässä ruoat sunnuntailta. 

Vähän myös harmitti jättää juoksutreenit pois kun tulee heti sellainen olo että kaikki saavutettu kunto katoaa. Mutta joo, eihän se tosiaan viikko sinne tänne mitään merkitse. Tällä viikolla taas juoksemaan kun flunssa on selätetty.

Ilokseni ilmoitan myös, että olen liittynyt Onni Blogeihin - vaikuttaa todella sympaattiselta ja mukavalta blogiyhteisöltä! Blogeissa on monia itseäni kiinnostavia aiheita, kuten DIY, matkailu ja hyvinvointi. Pitää nopeasti tutustua myös muihin blogeihin :)

Aamiainen: Smoothiekulho. Tähän blendasin viisi banaania, pakastevadelmia ja ison kourallisen jäitä. Sekaan hieman vaniljajauhetta. Simppeliä ja tosi hyvää! Päälle jäisiä mustikoita, banaani, manteleita, vähän hampun siemeniä ja amaranttia.

Lounas: Linssipihvit ja perunamuusi. Linssipihvit tein tämän ohjeen mukaan, mutta käytin kikherneiden sijaan punaisia linssejä. Pihvit oli ihan hyviä, mutta olisivat voineet pysyä kasassa vähän paremmin. Toisaalta en moiti reseptiä kun en seurannut täysin ohjetta vaan sovelsin määriä. Pihvi koostuu kikherneistä (punaisista linsseistä), riisistä, auringonkukansiemenistä, paprikasta, punasipulista, porkkanaraasteesta, leivänmuruista (käytin korppujauhoja) ja mausteista. Perunamuusin teen kuorimalla perunat, keittämällä ja lisäämällä muussaamisen yhteydessä suolaa ja makeuttamatonta kasvimaitoa tai (tässä tapauksessa) light kasvikermaa.

Välipala: Unohdin ottaa tästä kuvan, mutta söin 2 riisikakkua, jotka voitelin ohuesti maapähkinävoilla ja päälle laitoin vielä yhteensä 4 taatelia. Nam! Lisäksi snäkkäilin päivän aikana banaanin, omenan ja muutaman taatelin.

Päivällinen: Seitankebab pitaleivässä, riisiä ja tomaattikastiketta. Kuvassa esiintyvän riisin lisäksi söin about 4 dl riisiä tätä ennen. Huonosta ja hämärästä kuvasta ei ehkä saa sellaista vaikutelmaa, mutta seitankebbe on oikeasti todella hyvää. Suosittelen erityisesti kokeilemaan silloin, jos vegaaninen lihankorvike kiinnostaa. Seitanin rakenne on nimittäin aika lähellä lihaa. Tämä on tietysti todella prosessoitua ja ei niin terveellistä kuin prosessoimattomat ruoat, mutta itse tehtynä lähes rasvatonta (jätän resepteistä vain öljyn pois).

 

Liebster award 2015 -haaste

Heipä hei!

Tällä kertaa vähän erilainen postaus, eli aion vastata saamaani Liebster Award -haasteeseen! Jes, tykkään tällaisista kysymys-vastaus-jutuista, joten lähden mielellään vastailemaan :) Olen tosin vähän myöhässä kun sain haasteen jo heinäkuussa, mutta varmaankin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kyseessä on siis haaste, jonka tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja saada julkisuutta pienemmille blogeille. Kiitos Jenkkishumppaa  -blogin Julialle haasteesta :)

Säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Award ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.

Tässä kysymykset:

1. Muistatko vielä mikä oli se hetki, kun päätit aloittaa laihdutuksen/elämäntaparemontin?

Kyllä muistan. Oli heinä/elokuu 2014 ja aloin olla todella väsynyt sen hetkiseen tilanteeseeni. Painoin 106 kg ja liikkuminen oli ollut jo pitkään aika vaikeata. Yritin harrastaa välillä liikuntaa, mutta en ollut johdonmukainen ja kunto oli osittain painonkin vuoksi niin huono, että hengästyin pienessäkin ylämäessä kävelylenkillä. Lisäksi olin usein väsynyt ja todella ahdistunut siitä, että vaatteet eivät enää tahtoneet mahtua päälle ja mikään ei näyttänyt hyvältä. Olin siinä pisteessä, että halusin epätoivoisesti jonkun muutoksen. Silloin sain tietää, että eräs tuttuni oli saavuttanut hyviä tuloksia tärkkelyspainotteisella McDougall -ruokavaliolla, ja päätin kokeilla sitä. Sillä tiellä myös olen :)

2. Mitä olet oppinut laihdutuksen/elämäntaparemontin aikana?

Olen vähän kerrassaan oppinut terveempää suhtautumista syömiseen. Aiemmin ajattelin, että terveys on itsestäänselvyys ja tavoittelen vain laihtumista. Nykyään ajattelen, että kannattaa tavoitella terveyttä ja laihtuminen seuraa itsestään sen mukana. En myöskään yritä enää taistella kehoni tarpeita ja nälkäsignaaleja vastaan vaan päinvastoin pidän itsestäni huolta juurikin vastaamalla näihin signaaleihin syömällä, lepäämällä jne.

3. Mikä on ollut vaikeinta laihdutuksessa? Mikä on aiheuttanut ketutuksen kyyneliä?

Edelliseen kysymykseen liittyen, en koe olevani vielä henkisesti aivan täysin siinä pisteessä missä haluaisin olla, koska jotkut asiat aiheuttavat vielä hieman ahdistusta. Esim. jos olen pois kotoa ja “joudun” syömään muiden laittamaa tai ravintolaruokaa, niin siitä saattaa tulla ikäviä ajatuksia ja pelkoja siitä, miten se vaikuttaa laihtumiseeni. Nämä tulevat kuitenkin paljon lievempinä kuin ennen ja tiedostan, että niistä kannattaa pyrkiä eroon. Yksi päivä tai edes yksi viikko epäideaalia syömistä ei loppupeleissä vaikuta juuri mitenkään laihdutukseen. Suurin painoarvo on sillä, mitä syö suurimman osan ajasta.

4. Millainen on ruokarytmisi?

Tällä hetkellä syön 3-4 kertaa päivässä. Aamiaisen syön arkiaamuina klo 7 aikaan ja viikonloppuisin klo 9-10, lounaan syön klo 11-14, joskus syön välipalan ennen päivällistä, ja päivällisen syön yleensä klo 18-19. Joskus syön aikataulullisista syistä päivällisen vasta klo 20-21. Iltapalaa en syö juuri koskaan siitä syystä, että päivälliseni on aika myöhäinen. On kuitenkin mukavampi mennä nukkumaan kun on ainakin pari tuntia ollut syömättä mitään eikä vatsa ole ihan täynnä. Päivällisen jälkeen saatan myös usein syödä hedelmäjälkkärin. En usko, että aterioiden aikataululla on juuri mitään tekemistä laihtumisen kanssa. Jos syö ne samat ruoat päivän mittaan niin sillä ei voi olla mitään väliä mihin aikaan ne syö. Toisille sopii monta pienempää ateriaa päivässä ja toisille vaikka vain 2 isoa ateriaa. Pääasia, että syö tarpeeksi eikä yritä rajoittaa väkisin kaloreita.

5. Voisitko jakaa jonkun hyvän ruokareseptin/-vinkin meille muille laihduttajille?

Mieleen tulee nyt vaan viime aikoina paljon syömäni välipala/jälkkäri, josta toki saa myös aterian jos lisää hedelmien määrää. Tästä ei valitettavasti ole kuvaa. Pilko lautaselle kypsä banaani ja n. 4 tuoretaatelia. Valuta päälle pari teelusikallista maapähkinävoita ja ripottele päälle vielä kookoshiutaleita, sekä kaakao- tai carob-jauhetta. Tuloksena on terveellinen herkku, joka tuo mieleen Snickersin tms. kun suuhun osuu samalla kertaa maapähkinävoi, taateli ja kaakaojauhe. (Mainitsin jossain aiemmassa postauksessani, että sain vatsaongelmia banaanin ja maapähkinävoin yhdistelmästä, mutta tästä ei ainakaan ole tullut mitään ongelmia.)

6. Miltä näyttää viikkosi liikunnan suhteen? Käytkö esimerkiksi lenkillä? Kuinka usein?

Tällä hetkellä liikuntani koostuu siitä, että teen juoksulenkin 2-4 kertaa viikossa. Lenkin kesto on n. 30 minuuttia. Tykkään myös tankotanssista, mutta siitä olen pitänyt nyt taukoa. Lähinnä siksi, että haluan keskittyä juoksemiseen ja kunnon kohottamiseen sitä kautta. Suosittelen ehdottomasti juoksemista, pyöräilyä tai muuta aerobista liikuntalajia kaikille laihduttajille ja oikeastaan myös kaikille muille ihmisille. En muista koska olisin viimeksi tuntenut niin selvästi kuinka kunto parantuu ja sitä mukaa on yleisesti koko ajan parempi olo, kävely keventyy jne. Teen jossain vaiheessa tästä aiheesta ihan kunnon (no pun intended) postauksen, koska olen aivan innostunut juoksemisesta.

7. Käytätkö laihdutuksen tukena puhelinsovelluksia? Mitä?

En käytä. Kirjasin jonkun aikaa tulokseni HeiaHeia -palveluun, mutta se oli liian sosiaalinen makuuni :D Itseäni ei motivoi ollenkaan se, että muut ihmiset seuraisivat liikuntatuloksiani. Juoksutrakkereita on tietysti vaikka minkälaisia, mutta en ole löytänyt sellaista mistä pitäisin, joten kirjaan treenini vanhanaikaisesti paperille. Se on tuntunut kaikista mukavimmalta.

8. Milloin toivot saavuttavasti tavoitepainosi?

En ole ihan varma mikä lopullinen tavoitepainoni on, mutta jos painoni jatkaa laskemistaan samaa vauhtia kuin se nyt on tehnyt (keskimäärin 0,5 kg viikossa) niin olisin ensi vuoden kesällä n. 60:ssä kilossa. Olen 171 cm pitkä, joten se alkaa olla jo lähellä normaalipainon alempaa rajaa.

9. Mihin herkkuun sorrut helposti?

Kun ruokavalio on kunnossa, ei epäterveellisille herkuille pitäisi tulla niin kovia mielitekoja, että niitä ei pysty vastustamaan. Tämä edellyttää sitä, että syö tarpeeksi joka päivä ja erityisesti, että syö tarpeeksi hiilihydraatteja. Hiilihydraattien rajoittaminen on askel epäonnistumiseen ennemmin tai myöhemmin, koska kaikki ihmisen solut toimivat hiilihydraateista muodostettavilla sokereilla ja kun keho ei saa niitä tarpeeksi, se “pakottaa” syömään mahdollisimman energiapitoisia herkkuja.

Koska syön tarpeeksi, en “sorru” mihinkään herkkuihin. Jos en ole saanut syystä tai toisesta syödä tarpeeksi, kun olen pois kotoa ja nälkä on päässyt yllättämään, syön epäterveellisiä herkkuja siinä missä muutkin. Esim. noin viikko sitten sukuloimassa päivällinen oli jäänyt välistä ja tarjolla oli vegaaneille Carneval-keksejä. Söin niitä sitten semmoisen 10-12 kappaletta yhdeltä istumalta. Kohtuullista? Ei taatusti. Syytänkö itseäni? En todellakaan. Yritän vaan parhaani mukaan ehkäistä tällaisia tilanteita syömällä ennakkoon mahdollisimman hyvin tai pitämällä eväitä mukana. Aika harvassa aterioiden pois jäämiset kuitenkin ovat, joten en koe tätä sen suuremmaksi ongelmaksi, vaikka se ei tunnukaan erityisen mukavalta.

10. Jos saisit vaihtaa vartaloa jonkun julkisuuden henkilön kanssa, kenet valitsisit?

Olen aina tykännyt Jennifer Lawrencen tyylistä, koska hänellä on hoikka, mutta toisaalta aika normaalin näköinen vartalo. Luulen, että sen tyyppisen vartalon voisin myös itse saavuttaa omalla ruokavaliollani ja “treeniohjelmallani”. Mutta joo, en silti pety jos en näytä Jennifer Lawrencelta kun olen päässyt tavoitepainooni :D Toisaalta ihailen paljon myös lihaksikkaita ja treenatun näköisiä naisvartaloita, mutta kun en ole mikään salihirmu niin en ajattele sellaista saavuttavani :)

11. Miten kannustaisit henkilöä, jolla on ongelmia laihdutuksen kanssa?

Suosittelisin tietenkin kokeilemaan harppaamista - voit syödä niin paljon hedelmiä, juureksia, täysjyvätuotteita ja muita hiilihydraattipitoisia kasviksia kuin haluat ja paino putoaa, saat lisää energiaa ja terveytesi paranee :)

Haastan seuraavat laihdutusaiheiset blogit:

Fat To Fit 

Laardi sulaa 

Loppuelämäni ensimmäinen päivä 

At last, words to actions 

Pienempi minä 

Valaasta merenneidoksi 

Lihava lasikengissä 

Oonan ikuisuusprojekti 

Neiti hyvinsyönyt 

Losing the weight of the world 

Laihdun365 

Kysymykseni ovat seuraavat:

1. Mitä laihdutustapaa käytät (kalorien laskeminen, vhh jne.) ja kauanko olet käyttänyt sitä?
2. Mikä sinulle on vaikeinta laihduttamisessa/elämäntapojen muutoksessa?
3. Mikä on kaikkein motivoivinta?
4. Oletko aiemmin yrittänyt epäonnistuneesti/onnistuneesti laihduttaa ja mitä olet silloin tehnyt laihtuaksesi?
5. Millaisia ovat suosikkiruokasi?
6. Miten lähipiirisi on suhtautunut laihdutukseesi/elämäntaparemonttiin?
7. Oletko tyytyväinen saamiisi tuloksiin?
8. Millainen on suhteesi liikuntaan?
9. Millaisia tavoitteita olet asettanut itsellesi?
10. Oletko oppinut jotain itsestäsi laihdutuksen/elämäntaparemontin aikana?
11. Voisitko ikinä kuvitella kokeilevasi harppaamista (korkeahiilihydraattinen ja vähärasvainen kasvisruokavalio)?